NATO eli North Atlantic Treaty Organization, suomeksi Pohjois-Atlantin puolustusliitto, on nimensä mukaisesti ensisijaisesti puolustusliittouma, ei hyökkäysliittouma.
Jo heti sopimuksen alussa, 1. artiklassa, todetaan näin: "Sopimuspuolet sitoutuvat, kuten Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjassa on määrätty, sopimaan kansainväliset erimielisyydet, joissa ne saattavat olla osallisina, rauhanomaisin keinoin sillä tavoin, etteivät kansainvälinen rauha, turvallisuus ja oikeus vaarannu, ja pidättäytymään kansainvälisissä suhteissaan kaikesta voimankäytöllä uhkailusta tai voiman käytöstä, joka voisi jollain tavoin olla ristiriidassa Yhdistyneitten Kansakuntien tarkoituksia vastaan."
Tärkeä 5. artikla lienee kaikille tuttu: "Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena ne sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan tunnustamaa itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä."
Mika Nurmela kiteytti sopimuksen sisällön Facebookissa hyvin:
"Nyt kun NATO keskustelu on kiivaimmillaan, niin pyydän kaikkia - etenkin liittymisen epäilijöitä, lukemaan edes kertaalleen Pohjois-Atlantin sopimuksen huolellisesti ja ajatuksella läpi. Itselleni ainakin näkyy vahvasti rauhan ylläpitäminen, kansainvälisten yhteisöjen sopimien sääntöjen noudattaminen, turvallisuuden lisääminen ja yhteisen rintaman rakentaminen näiden ylläpitämiseksi ja saavuttamiseksi mahdollisimman laajasti, jopa globaalilla tasolla. Tässä ei ole mitään kiihkoa taustalla, vaan se, että tähän arvopohjaan nojautuen ainakin minä olisin valmis heti allekirjoittamaan tällaisen sopimuksen ja sitoutumaan sen antamiin oikeuksiin ja vaatimiin velvollisuuksiin."
Luettuani läpi suomennoksen, olen Mikan kanssa asiasta täysin samaa mieltä. On turha väittää NATOn olevan mikään hyökkäysliittouma, joka olisi lähtökohtaisesti uhka esimerkiksi Venäjälle. Ei ole, ellei Venäjä hyökkää johonkin NATO-maahan ja sitä se tuskin koskaan tekee, koska muut NATO-maat tulevat hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan avuksi. Riski on Venäjälle yksinkertaisesti liian suuri.
Siitä huolimatta, Venäjä näkee kuitenkin Suomen ja Ruotsin liittymisen NATOn jäseneksi uhkana ja Suojelupoliisin mukaan vilkastunut NATO-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika näkyvät todennäköisesti Venäjän vaikuttamisyrityksinä. Erityisenä riskinä on Suojelupoliisin mukaan Venäjän vakavien kyberiskujen kasvanut uhka. Toisinsanoen meidän suomalaisten on syytä varautua vihamieliseen vaikuttamiseen. Jokaisessa kodissa kannattaa tutustua Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Huoltovarmuuskeskuksen 72 tuntia - sivustoon.
Suomi on pieni maa, huomattavasti esimerkiksi Ukrainaa pienempi ja kuten presidenttimmekin myönsi, olemme alttiina vaaralle, jos meillä ei ole turvatakuita. Presidentti Niinistö totesi haastattelussa että se ei ole väistämätön seuraamus, mutta se on otettava huomioon.
Viime joulukuussa Venäjän presidentti Vladimir Putin julkisti vaatimuksen että puolustusliitto NATO ei saisi laajentua. Venäjä koittaa siis rajoittaa Suomen itsemäärämisoikeutta ja pakottaa meidät etupiiriinsä. Käytännössä tämä on johtanut nykyiseen tilanteeseen, jossa valtiojohto, puolueet ja eduskunta harkitsevat NATO-jäsenyyttä ja valtaosa suomalaisista kannattaa liittymistä.
Mitään hädän hetkeä Suomella ei ole, nyt on Ukrainan hädän hetki. Siitä huolimatta Venäjän arvaamattomuus vaikuttaa ajatteluun - Putinin Venäjään ei voi luottaa.
Nyt Suomi valmistautuu hakemaan NATO-jäsenyyttä lisäkirjauksella, jonka tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-Utva) voi antaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon eduskuntakäsittelyn aikana. Mitä pikemmin pääsemme NATOn jäseneksi, sitä parempi. Jäsenyydestä voi tulla myös nopeaa hyötyä Ukrainan sodan heikentämälle Suomen taloudelle, sillä sijoittajien silmin katsottuna NATO-jäsenyys vähentää Suomen maariskiä merkittävästi.
Lopullinen päätös Suomen NATO-jäsenyydestä tehdään näillä näkymin toukokuussa., kun asiaa on ensin käsitelty eduskunnassa sekä eduskuntapuolueiden johtajista ja ryhmänjohtajista koostuvassa seurantaryhmässä.
Siitä alkaa sitten pitkä ja monivaiheinen prosessi ja NATOn jäseneksi voimme päästä jopa alle vuodessa. Olemme 30 muun maan armoilla - tässä se pieni epävarmuus. Toivottavasti pääsemme maaliin asti, huolimatta Venäjän vaikutusyrityksistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti